Tulokset Savitaipaleen – Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumamestaruuskilpailuista.
Haulikkolajit 10.7.2026 Välijoen my:n radalla ja kiväärilajit 11.7.2026 Rhy:n radalla.
TRAP
naiset ja nuoret 1. Kaisa Uronen Välijoen my. 14
Miehet yl. 1. Antti Wahlroos Välijoen my. 8
2. Pasi Juopperi Välijoen my. 7
3. Lasse Kurvinen Kaurian my. 4
Miehet 60 1. Juha Hyrkäs Pohjanpään Erä 14
2. Jukka Uronen Välijoen my. 13
3. Jukka Hopeavuori Hyrkkälän Erämiehet 13
4. Jarkko Hjerppe Kaskein Erä 11
5. Juha Rantakaulio Välijoen my. 9
6. Pekka Muhonen Lavikan Metsämiehet 9
Miehet 70 1. Oiva Suni Välijoen my. 10
2. Pentti Suurkaulio Lennuksen my. 8
3. Jukka Vaittinen Lennuksen my. 4
METSÄSTYSHAULIKKO
naiset ja nuoret 1. Kaisa Uronen Välijoen my. 10
Miehet yl. 1. Pasi Juopperi Välijoen my. 17
2, Lasse Kurvinen Kaurian my. 8
Miehet 60 1. Juha Hyrkäs Pohjanpään Erä 21
2. Jukka Uronen Välijoen my. 11
3. Juha Rantakaulio Välijoen my. 11
4. Pekka Muhonen Lavikan Metsämiehet 6
5. Jarkko Hjerppe Kaskein Erä 5
Miehet 70 1. Jukka Vaittinen Lennuksen my. 9
2. Erkki Jäkälä Välijoen my. 8
3. Oiva Suni Välijoen my. 6
METSÄSTYHIRVI 75m
Miehet yl. 1. Tomi Inkilä Heituinlahden Eräveikot 79
2. Risto Laari Heituinlahden Eräveikot 64
3. Pasi Juopperi Välijoen my. 60
4. Ville Vainikka Lennuksen my. 50
Miehet 60 1. Jarkko Hjerppe Kaskein Erä 81
2. Pekka Muhonen Lavikan Metsämiehet 67
3. Keijo Pylväläinen Heituinlahden Eräveikot 59
4. Jukka Hopeavuori Hyrkkälän Erämiehet 38
Miehet 70 1. Jukka Vaittinen Lennuksen my. 38
2. Erkki Jäkälä Välijoen my. 24
2. Ari Lindqvist Heituinlahden Eräveikot 12
LUODIKKO 100m
Miehet yl. 1. Tomi Inkilä Heituinlahden Eräveikot 55
2. Ville Vainikka Lennuksen my. 40
Miehet 60 1. Jukka Hopeavuori Hyrkkälän Erämiehet 52
JOUKKUEKILPAILU ( 3 miehisin joukkuein )
Trap: 1) Välijoen my. 37
Metsästyshaulikko: 1) Välijoen my. 39
Metsästyshirvi: 1) Heituinlahden Eräveikot 202

________________________________________

Jos kohtaat suden, toimi seuraavasti:

• Pyri poistumaan uhkaavasta tilanteesta tai liian tungettelevien susien seurasta. Muista, että susi, vaikka se vaikuttaisikin kesyltä ja vaarattomalta, on aina kookas villieläin ja suurpeto. Vältä pakoon juoksemista, vaikka se olisikin ensimmäinen reaktiosi. Jos sinulla ei ole muuta poistumismahdollisuutta, kiipeä jonkun korkean esineen päälle, kuten kiven tai asutuksen läheisyydessä rakennuksen päälle tai kapua puuhun.
• Mikäli susi jatkaa uhkaava käytöstä, etkä heti pääse poistumaan tilanteesta, vältä suoraa kontaktia suteen ja pyri käyttäytymään mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti. Pyri siihen, että pääset poistumaan tilanteesta tavalla tai toisella, tai että susi jättää sinut rauhaan.
• Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, sinun on joko pelästytettävä susi tai saatava se luopumaan hyökkäyksestä taistelemalla. Kun susi kokee kiivasta vastarintaa, se luopuu hyökkäyksestä. Poikkeuksena ovat tietenkin raivotautia sairastavat sudet.

Mikäli kohtaat uhkaavasti tai vaarallisesti käyttäytyvän suden, ilmoita siitä välittömästi hätäkeskukseen. Mikäli suden käytös ei ole uhkaavaa, ilmoita susihavainnosta alueesi riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle (www.riista.fi).

Milloin pihasudesta kuuluu ilmoittaa poliisille?

Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 määrittelee tilanteet ja suden käyttäytymisen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, neljään eri kategoriaan. Määritelmää on tarkennettu, jotta ihmiset osaisivat olla yhteydessä oikeaan viranomaiseen.

Kategoriat 1 ja 2, ole yhteydessä alueesi petoyhdyshenkilöön!

1. Huolta aiheuttava susi. Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi. Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa on sovittu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa toimenpiteistä kohtien 1–2 tapauksissa. Alueesi suurpetoyhdyshenkilöt löytyvät Riista.fi-sivuston yhteystietohausta ja Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löydät sivustolta riista.fi/yhteystiedot.

Kategoriat 3 ja 4, ole yhteydessä poliisiin!

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi. Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi. Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.

Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavista susista tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112.

Omaehtoinen karkottaminen ja pakkotila

Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä. Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen. Suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua.

Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain 4 luvun 5 §:ssä. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.

Tarkempaa tietoa poliisin toimintalinjauksista suurpetoasioissa sekä mm. omaehtoisesta karkottamisesta sekä pakkotilasäännösten soveltamisesta löytyy Poliisihallituksen ohjeesta ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” (poliisi.fi, PDF 784,06 KB, avautuu uudessa välilehdessä)